Hyperhidroosi on termi, jota käytetään kuvaamaan liiallista hien tuotantoa. Toisin sanoen, kun tuotetun hien määrä ylittää kehomme lämmönsäätelyyn tarvittavan määrän.
Se on usein tabu, josta ei aina uskalleta keskustella lääkärin kanssa. Hien tuotantoa voidaan kuitenkin hallita eri tavoin, jotta liiallisen hikoilun vaikutuksia voitaisiin vähentää jokapäiväisessä elämässämme.
Sisältö
Hikoilu on täysin luonnollinen ja välttämätön ilmiö kehollemme. Se jäähdyttää kehoa, kun lämpötila nousee esimerkiksi liikunnan aikana tai helteellä. Kehon lämpötilan ohjauskeskuksena toimii aivoissamme sijaitseva hypotalamus. Sen tehtävänä on pitää kehon lämpötila 37 °C:ssa ja se reagoi lämpötilan nousuun lisäämällä hien tuotantoa.
Kehossamme hikeä tuottavat hikirauhaset, joita on ihon pinnalla noin 4 miljoonaa. Niistä vapautuu keskimäärin yhden litran verran hikeä päivässä. Hikoilu on runsaampaa ihmisillä, jotka kärsivät liikahikoilusta.
Suurin osa ihmisistä kärsii primaarisesta hyperhidroosista, eli hikoilulle ei ole tunnistettavaa syytä. Se alkaa yleensä lapsuudessa tai nuoruudessa.
Primaariselle hyperhidroosille on useimmiten ominaista liiallisen hikoilun oireet, jotka ilmenevät aamulla tai päivällä.
Sekundäärinen hyperhidroosi on seurausta sairaudesta tai lääkehoidosta. Jos sinulla on yllättäen liikahikoilun oireita eikä hikoilu ole aikaisemmin ollut ongelma, se johtuu erittäin todennäköisesti jostakin muusta sairaudesta. Siksi on tärkeää hakeutua lääkäriin heti oireiden ilmaantuessa syyn selvittämiseksi.
90 %1:ssa tapauksista hyperhidroosi on paikallista ja molemminpuolista. Liikahikoilu vaikuttaa tällöin vain tiettyihin kehon alueisiin. Kyseessä voi olla hikoilu kasvoissa, jalkapohjien liikahikoilu, kämmenien hyperhidroosi tai käsien liikahikoilu, kainaloiden hyperhidroosi tai jopa hikoilu selässä, päässä tai harvemmissa tapauksissa jaloissa.
Hyperhidroosi voi levitä myös laajemmalle alueelle ja vaikuttaa koko kehoon
Yöhikoilua esiintyy öisin ja se voi joskus aiheuttaa äkillisen heräämisen. Se on hyvin yleinen ilmiö stressaantuneena tai ahdistuneena sekä painajaisten tai levottomien unien yhteydessä.
Jos yöllistä hikoilua esiintyy usein, lääkärin puoleen on tärkeää kääntyä syyn selvittämiseksi, koska se voi olla merkki taustalla olevasta sairaudesta.
Hyperhidroosin pääoire on tietysti liiallinen hikoilu. Mutta milloin hikoilusta tulee ongelma? Kun siitä tulee liiallista ja se tuottaa epämukavuutta päivittäin. Jos esimerkiksi käsien nostaminen tai kätteleminen nolottaa tai jos et enää halua harjoittaa liikuntaa hikoilun pelossa tai pukeutua tiettyihin vaatteisiin mahdollisten tahrojen vuoksi, tai poistua kotoa lämpimällä ilmalla, koska pelkäät muiden tuijottamista. Nämä ovat kaikki merkkejä siitä, että hyperhidroosi vaikuttaa elämänlaatuusi.
Hyperhidroosiin usein liittyvä hien haju voi myös olla kiusallista. Tärkeää on muistaa, että hyperhidroosi ja hien haju eivät liity mitenkään huonoon henkilökohtaiseen hygieniaan huolimatta siitä, mitä jotkut sanovat tai ajattelevat. Se on fysiologinen reaktio saprofyyttisen ihoflooran (ts. kaikki ihon pinnalla elävät ei-patogeeniset mikro-organismit) ja hien ainesosien välillä.
Nolojen tilanteiden ja muiden ihmisten reaktioiden pelkäämisen lisäksi hyperhidroosi voi myös johtaa muihin terveysongelmiin ihoalueiden kosteuden vuoksi. Se voi lisätä esimerkiksi sienisairauksien, syylien tai ihottumien vaaraa.
Valitettavasti hyperhidroosi on krooninen sairaus. Pysyvää ratkaisua ei ole, mutta erilaisten hoitojen ja päivittäisten toimenpiteiden avulla voidaan helpottaa elämää ja vähentää hien eritystä.
Jos sinulla on liikahikoilun oireita ja se häiritsee jokapäiväistä elämääsi, ota yhteyttä lääkäriin tehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi.
1 Stolman LP. Hyperhidroosin hoito. Ihotautilääkärit. 1998; 16: 863-9.
