Hikoilu on normaali ja luonnollinen prosessi, jota kehomme tarvitsee voidakseen säädellä lämpötilaansa. Jos hikoilu kuitenkin karkaa hallinnasta, siitä voi tulla inhottava vaiva.
Tämän tekstin tarkoituksena on vastata yleisimpiin liikahikoilua koskeviin kysymyksiin, auttaa sinua ymmärtämään hikoilun mekanismeja ja sen syitä, tarjota ratkaisuja ja auttaa elämään liikahikoilun kanssa päivittäisessä elämässä.
Sisältö
Hikoilu on luonnollinen fysiologinen ilmiö, joka säätelee kehon lämpötilaa ja poistaa elimistöstä tietyntyyppisiä kuona-aineita. Joskus mekanismi karkaa hallinnasta ja elimistö tuottaa liikaa hikeä. Silloin kyseessä on hyperhidroosi, liikahikoilu tai liiallinen hikoilu.
Se on näkyvä ja leimaava sairaus, joka voi vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun. Hyperhidroosi vaikuttaa 0,6–2,8 %:iin1 väestöstä, mikä on suuri määrä ihmisiä.
Käytämme termiä hyperhidroosi, kun hikeä erittyy enemmän kuin kehon lämpötilan säätelyn kannalta on tarpeen.
Hyperhidroosia on kahdenlaista:
Hyperhidroosia voi esiintyä joko paikallisesti tietyillä kehon alueilla, kuten kainaloissa, käsissä tai jaloissa, tai kaikkialla kehossa.
Tarkkoja kriteerejä liikahikoilun määrittämiseen ei ole, koska sitä ei ole yhdistetty tiettyyn hikimäärään. Hikoilua pidetäänkin liiallisena silloin, kun se on ongelma potilaan jokapäiväisessä elämässä.
Ihmisen ihon pinnalla on miljoonia pieniä rauhasia kaikkialla kehossa, ja juuri nämä rauhaset tuottavat hikeä. Niitä kutsutaan hikirauhasiksi. Aikuinen erittää tietämättään keskimäärin yhden litran hikeä päivässä!
Liikkuessa ja lämpimällä säällä hikirauhaset tuottavat entistä enemmän hikeä auttaakseen kehoa jäähtymään.
Liiallinen hikoilu voi olla erityisen kiusallista, koska se saattaa olla näkyvää. Vaatteisiin jääneet läikät, hikiset, kädet ja hajut ovat kaikki liiallisen hikoilun oireita. Niillä voi olla myös psykologisia ja sosiaalisia seurauksia.
Käsien liiallinen hikoilu voi esimerkiksi aiheuttaa ongelmia päivittäisessä työssä, käsiteltäessä esineitä, työkaluja tai asiakirjoja, suoritettaessa tiettyjä toimintoja tai vaikka ihmisten kättelyssä.
Jalkojen liiallinen hikoilu voi aiheuttaa pahaa hajua ja epämukavuutta. Lisäksi lämpö ja kosteus ovat luovat iholle olosuhteet, jotka edistävät bakteerien ja sienten kasvua.
Liiallisen hikoilun lisäksi hajut voivat aiheuttaa ongelmia hyperhidroosista kärsiville ihmisille ja heidän ympärillään oleville ihmisille. Nämä epämiellyttävät hajut johtuvat ihon pinnalla luonnostaan esiintyvistä bakteereista. Joutuessaan kosketuksiin hien kanssa ne hajottavat tiettyjä komponentteja ja tuottavat molekyylejä, joista haju syntyy.
Hyperhidroosilla voi siksi vaikuttaa esimerkiksi henkilökohtaiseen elämään ja/tai työelämään aiheuttaen epätoivoa ja jopa uranmuutoksia, sosiaalista eristäytymistä, ahdistusta ja masennusta.
Tiettyjen hygieniasääntöjen noudattamisen lisäksi on olemassa muita ratkaisuja, jotka
auttavat sinua elämään hyperhidroosin kanssa.
Antiperspirantteja käytetään yleisesti paikallisen liikahikoilun ensilinjan hoitona
hyperhidroosin estämiseksi.
Toisin kuin deodorantit, jotka vain peittävät hajuja, antiperspirantit sisältävät hien määrää tehokkaasti sääteleviä alumiinisuoloja.
Alumiinisuolat reagoivat hien kanssa ja muodostavat pienen tukoksen ihon pinnalla olevien hikirauhasten aukkoihin. Mitä enemmän deodorantteja käytetään, sitä suuremmassa määrin mekanismi tukkii hikirauhaset. Hikirauhasten tukkiminen vähentää liikahikoilua.
Jos antiperspiranttien käyttö ei tuota tyydyttäviä tuloksia tai se ei ole riittävää hyperhidroosin vakavuuden vuoksi, käytettävissä on muita ratkaisuja:
Kysy neuvoa apteekista ja käänny lääkärin puoleen, jos hikoilu nolostuttaa. Ratkaisuja on olemassa!
1Stolman LP. Hyperhidroosin hoito. Dermatol Clin 1998;16:863-9
2Münchau A, Bhatia KP. Botuliinitoksiini-injektion käyttö nykypäivänä lääketieteessä. BMJ 2000;320:161-5
